Pingviinien matka

Joulun pyhinä katsoin eräänä yönä DVD:ltä maustetun luontodokumentin keisaripingviineistä"Pingviinien matka".Se oli jotakin todella koskettavaa.Ja se ei ollut kuviteltua,kuten es.Disneyn tunteisiin vetoavat piirretyt,vaan se oli totta!Samalla ajattelin Jumalaa,minun Isääni,joka pingviinien kautta on jälleen piirtänyt ihmeellisen kuvan omasta olemuksestaan.Paavali sanoo roomalaiskirjeessä:"Se,mitä Jumalasta voidaan tietää,on kuitenkin ilmeistä heidän keskuudessaan.Onhan Jumala ilmoittanut sen heille,sillä Hänen näkymättömät ominaisuutensa,Hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa,ovat maailman luomisesta asti ymmärrettävissä ja havaittavissa Hänen teoissaan."Room.1:19,20

Pingviineistä sanotaan:
"Keisaripingviinit vaeltavat joka vuosi kalaisan meren ääreltä jopa 200 km matkan jään peittämille ylängöille, joita pyyhkivät myrskyt saattavat puhaltaa 250 km tuntivauhdilla. Jäätiköllä ei kasva mitään. Yksiavioiset pingviinit etsivät parin. Emo munii yhden kookkaan munan-(hän siis kantaa munaa sisällään itse syömättä mitään 1-1,5 kuukautta ja kun muna on tullut ulos ja vähän vahvistunut,äiti äärettömän varovasti vierittää munan isälle joka yhtä varovasti ottaa sen vastaan ja piilottaa munan vatsansa alle.Tämä tapahtuu hyvin nopeasti,filmaajien oli vaikea saada sitä kuvattua,koska pakkasta saattaa olla 40 astetta ja muna ei kestä kylmää kuin pienen hetken tai tuhoutuu)- ja palaa sitten nääntyneenä mereen syödäkseen taas itsensä kuntoon. Isäpingviini hautoo munaa jalkojensa välissä. Ylängöllä ei ole mitään, mistä voisi rakentaa pesän tai suojan munalle, joten ainoa suoja on isän oma keho.(Tämäkin hautominen kestää kauan ja sinä aikana isä ei saa syödäkseen mitään.Ylhäältä katsoen tämä vaihe nähdään laumana kyyristeleviä isiä jotka yrittävät vain kestää läpi jäätävien viimojen.He kantavat munaa räpylöidensä päällä,vatsapeitteiden alla ja liikkuvat varovasti.Muna ei kosketa maata,vaan on isän suojassa.) Äitipingviini palaa ylängölle poikasten kuoriutuessa. Poikanen elää vararavintonsa turvin korkeintaan 48 tuntia, joten äidin on palattava vaistonsa ajamana ajoissa… (Isä ja äiti pingviini tunnistavat toisensa äänestä ja he tunnistavat myös pikkuisensa äänen valtavasta joukosta samannäköisiä pingviinejä!)Kuukausia paastonneet isäpingviinit pääsevät vuorostaan meren ääreen mässäilemään.(Isien paasto on kestänyt noin 90-120 päivää ja ne ovat menettäneet puolet painostaan.Matkaa merelle voi olla yli 100 km ja taivallus voi kestää jopa viikon,eikä pääty kaikille hyvin.) Lumimyrskyt ja nälkäiset kihut uhkaavat pikkupingviinejä.(Pikkuiset kasvavat vanhempansa vatsan suojassa,koska eivät vieläkään kestä ulkomaailman kylmyyttä kuin pienen hetken.Jos poikanen joutuu eroon vanhemmastaan,se kuolee nopeasti.Poikasen kasvaessa emot hakevat ruokaa jälkeläiselleen vuorotellen, parin viikon välein vuoroa vaihtaen) Kun poikaset ovat kasvaneet tarpeeksi suuriksi koko heimo matkaa meren ääreen ja elämän kiertokulku alkaa alusta."
-varsinainen teksti on "pingviinien esittely"elokuvan suomalaisilla nettisivuilla ja suluissa omia lisäyksiäni

Mitä mahtoi Jumala ajatella antaessaan meille sanat:
"Hän suojaa sinua sulillaan, ja sinä saat turvan Hänen siipiensä alla."
Ja
"Sinä vain katselet silmilläsi ja näet,kuinka jumalattomille kostetaan, sillä sinä ajattelet:"Sinä,Herra,olet minun turvani." Korkeimman sinä olet ottanut turvapaikaksesi."Psalmi 91:4,8-9
Jos pingviinit ovat tuollaisia isiä ja äitejä,niin millainen isä onkaan Jumalamme,joka on luonut heidät!!!Ja kuinka väkevä onkaan vatsapeitteiden alta kuuluva pieni vakuutus:"Sinä,Herra,olet minun turvani!"

Mikä kuva Jumalan rakkaudesta- ja sellaisissa oloissa että sitä harvat ihmissilmät pääsevät koskaan näkemään.Hmm...aivan kuin Jumala ei olisikaan ihan niin ihmiskeskeinen joka asiassa kuin ihmiset haluavat ajatella...aivan kuin hän yksinkertaisesti nauttisi luodessaan näitä ihmeellisiä olentoja ja antavan samalla vihiä omasta olemuksestaan jos joku sattuu näkemään!
Psalmissa 104 sanotaan:"Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi Herra!Sinä olet tehnyt ne kaikki viisaasti.Maa on täynnä sinun luotujasi...eläimiä ilman määrää.Pysyköön Herran kunnia ikuisesti,saakoon Herra iloita teoistaan!"(jakeet 24,25,31)